Keskustalli 1929-2019
Virstanpylväitä vuosikymmenten varrelta
|
11/ 1928
|
Keskustallin perustava kokous , perustajat K-O Andersson-Blondyx, IivariFröjdman, Emerik Olsoni ja Emil Mellberg
|
|
4/1929
|
Tallitoiminta alkoi Puolustusministeriön omistamissa tiloissa Kampin kentällä. Toimintaa johti alusta lähtien tallimestari K-O ”Osku” Andersson-Blondyx. Tallin toiminta lähti käyntiin varsin leppoisaan tahtiin. ”Palkattiin tallimies, jolle sisustettiin talliin huone asunnoksi ja jotta hänellä alusta alkaen olisi työtä, ostettiin vetohevonen ”Pamppu”, jolla suoritettiin ajotöitä kaupungilla.
Kevään kuluessa tallin ”perustajahevonen”, maisteri Olsonin valtion poistohuutokaupasta ostama, tykistökenraali Nenosen vanha palvelushevonen ”Igor” sai seurakseen ”Valse-Brunen ja Kaarlo Koskimiehen omistaman, paljon kuuluisuutta niittäneen hannoverilaisruuna ”Kyrön”. Loppuvuodesta 1929 Puolustusministeriö irtisanoi vuokrasopimuksen ja toiminta siirtyi puoleksitoista vuodeksi Sinebrychoff´in talliin Bulevardin varrelle, kunnes keväällä 1931 Kampin alue oli siirtynyt Helsingin kaupungin omistukseen ja Keskustalli sai takaisin entiset tilansa Kampista. Sinebrychoff´in talliin oli jo tullut tallimestari Anderssonin kuuluisa ”Alf”. |
Tallimestari K-O ”Osku” Andersson-Blondyx ja Alf
|
9/1930
|
Keskustallin ratsastajat perustivat Helsingin Ratsastajat ry:n. Seura- ja kilpailutoiminta alkoi vilkkaana. Jo syyskuun lopulla järjestettiin ensimmäiset kilpailut Käpylän raviradalla. Palkintoina oli ”ruskeita kirjekuoria”, mutta HR:n edustajat saivat ne kuitenkin tyhjinä. Ratsastajien käytössä oli Kampin alueella kenttä ja Fredrikinkadun varrella ollut ”Pikku-maneesi”. Erityisjärjestelyin voitiin myös ratsastaa Kaartin Maneesissa.
|
Musiikkiratsastus ”Pikku Maneesissa” Fredrikinkadulla
|
1930-luvulla
|
Ratsastusleirejä järjestettiin kesäisin Kuokkalassa Karjalan kannaksella. Hevoset kuljetettiin rautateitse.
|
|
11/1939
|
Alkoi Talvisota ja kaikki tallin hevoset pakko-otettiin armeijan käyttöön rintamalle.
|
Marsalkka Mannerheim ja kaupunginjohtaja Erik von Frenckell tutustumassa Ruskeasuon työmaahan.
|
1940
|
Sodan päätyttyä kaikki hevoset ilmeisesti palasivat takaisin, tosin osa niin huonokuntoisina, että joku jouduttiin lopettamaan sen takia. Vuoden 1940 Olympialaisia varten rakennettu Ruskeasuon ratsastuskeskus oli valmistunut. Keskustallin toiminta Kampista, Hippodromin toiminta silloisen Messuhallin, nykyisen Töölön kisahallin vierestä ja Ratsastavan Poliisin hevoset Sofiankadulta siirtyivät Ruskeasuolle.
|
”Osku” Andersson-Blondyx vastavalmistuneessa tallissa 1940
|
Jatkosotaan hevosia ei enää viety, kuitenkin rehukuponkien saamiseksi hevoset oli pantava lumen ajoon yms. vetotöihin kaupungille. Toiminta oli luonnollisesti kovin hankalaa vielä pitkään sodan jälkeen.
|
|
1948
|
Kesällä tallimestari Andersson ja osa tallin hevosista olivat virittämässä ratsastuskoulutoimintaa Jyväskylässä.
|
|
1950- luvun alussa
|
Puolustusvoimat alkoi vähentää hevoskantaansa ja tallimestari Andersson kokemuksensa ja hyvän ”hevossilmän” ansiosta sai hankittua armeijan huutokaupoista lukuisan määrän hyviä opetushevosia. Samaan aikaan armeija lopetti myöskin ostot kotimaisilta kasvattajilta, joten jonkin aikaa myös hyviä, kotimaassa kasvatettuja hevosia oli runsaasti tarjolla. Keskustalliin tulivat silloin mm. legendaariset Asta II Laakspohjan kartanosta ja Darius Herlinien tallista Kirkkonummelta.
|
|
1953
|
Muistorikkaat Skatan ratsastusleirit alkoivat jatkuen aina 1970-luvun alkuun.
|
Skatan tallinpiha
|
K/1956
1958
|
Hippodrom Oy lopetti toimintansa ja sen opetushevoset Henna, Häxan, Kim ja Ronika siirtyivät Keskustallille.
Kevättalven osa tallin hevosista olivat Turussa, missä Maire Andersson-Blondyx oli käynnistämässä ratsastuskoulutoimintaa siviiliharrastuksena.
|
Alkeiskurssilaisia Turun Hippoksella keväällä 1958.
|
12/ 1958
|
Tallimestari Andersson-Blondyx kuoli 8.12. ja tallin johtoon tuli hänen vaimonsa Maire. Hänen erityisen huomion kohteena olivat jo jonkin aikaa olleet juniorit ja nuoret,joihin hän panosti todella paljon. Siitä joukosta kasvoikin sitten kymmeniä
tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet Suomen ratsastusurheilussa erilaisissa tehtävissä aina tähän päivään saakka. |
Maire Andersson-Blondyx, Henna ja sen varsa Alfa keväällä 1959
|
S/1960
|
Maire lähti hakemaan lisäkoulutusta Länsi-Saksan Olympiakomitean ylläpitämästä Warendorff´in ratsastuskoulusta. Siellä ollessaan hän sai houkuteltua tuon ajan ehkä maailman kuuluisimman estegurun H-H Brinckmannin pitämään useampia estekursseja nuorille oppilailleen sekä Ruskeasuolla että Skatassa.
|
Brinckmann´in kurssi Skatassa kesällä 1961
|
K/1961
|
Tulivat Neuvostoliitosta ensimmäiset tuontihevoset ( sotasaalishevosiahan oli ollut jo aikaisemminkin) yhteistyönä Suomen Ayrshire-yhdistyksen kanssa. Lehmiä vaihdettiin ratsu- ja ravihevosiin sen aikaisen kauppapolitiikan mukaisesti. Jonkinlaisena ”tuote-esittelynä” tulivat arabit ori Tramplin ja tamma Spajka, trakehnertammat Pesnja ja Saga sekä budjonnyitamma Statyetka. Kaikki olivatkin laadukkaita ja käyttökelpoisia, hienoja hevosia, jotka olivat erinomaisia koulutettavia ja oppimestareita nuorille ratsastajille. Lisäksi tallilla oli kymmenkunta omaa koulutettavaa kasvattia, joten työtä riitti ja kokemusta kertyi rutkasti.
|
Pesnja
|
Saga
|
Statyetka
|
|
1963
|
Vuodesta 1963 lähtien yli kymmenen vuoden ajan kävi Strömsholman ratsastuskoulun entinen johtaja, eversti Harald Strömfelt pitämässä useita kursseja sekä koulu- että esteratsastuksessa Ruskeasuolla, Skatassa ja Wuolijoen kartanolla Hauholla.
|
Hadde” Strömfelt ja arabiori Tramplin
|
8/1964
|
Piiu Andersson-Blondyx ja Kim Lindholm osallistuivat ensimmäisinä suomalaisjunioreina JEM-kilpailuihin, jotka tuolloin järjestettiin Budapestissa. Hevosina olivat Suomessa syntyneet Asta II ja Darius. Matka sinänsä jo oli siihen aikaan oma kokemus.
|
Piiu - Asta II ja Kim - Darius JEM-kisojen avajaisissa Budapestissa 1964
|
6/1966
|
Suomen Suurkisojen päättäjäispäivänä pääsivät hevoset ensimmäisen kerran sitten Helsingin Olympiakisojen Stadionille. Mairen ohjaama 16-ratsukon katrilli oli menestys, vaikka kaikki sen jälkeen kentälle tulleet sadat voimistelijat eivät ehkä niin ihastuneita olleetkaan.
|
Suurkisa-katrilli Olympia-stadionilla kesäkuussa 1966
|
K/1968
|
Maire Andersson ja Jouni Taivaloja perustivat yhdessä Ratsastusopiston Tuomarinkylään. Osa Keskustallin hevosista oli aluksi sijoitettuna sinne ja opiston uudet puolalais-hevoset koulutettavina Ruskeasuolla.
|
Sinikka Taivaloja ja Ecki Björksten vasta avatussa Tuomarinkylän tallissa.
|
1971
|
Skatan leirit alkoivat loppua ja osa hevosista oli opetushevosina Wuolijoen kartanolla Hauholla. Hauhon leirejä pidettiin kolmena kesänä.
|
Maire, Ulla-Brita Karppinen-Hermes ja Laila Raunio-Indus Wuolijoella 1970
|
1973
|
Pertti ja Piiu Paloheimo saivat hankittua Råbackan tilan Snappertunasta ja siitä lähtien osa tallin hevosista on ollut kesän vietossa siellä. Kymmenenä ensimmäisenä kesänä Råbackassa oli myös pienimuotoisia ratsastusleirejä.
|
|
4/1979
|
Maire Andersson jätti tallin johdon virallisesti Piiu ja Pertti Paloheimolle, käytännössä tämä oli tapahtunut jo muutamia vuosia aikaisemmin. Maire Andersson-Blondyx kuoli elokuussa 1983.
|
Pertti ja Piiu Paloheimo ja tallin oma kasvatti Hirondelle
|
1989
|
Uusia tuulia opetustoimintaan toi maailmankuulu hevosguru, amerikkalainen Linda Tellington-Jones kahdella kurssillaan Ruskeasuolla Keskustallin kutsumana. Piiu oli edellisenä vuonna osallistunut TTeam-koulutukseen Yhdysvalloissa ja myöhemmin Lindan pitämille kursseille Saksassa, Sveitsissä ja Tanskassa.
|
Linda Tellington-Jones ”Olympiksella” keväällä 1989
|
1994
|
Tammikuussa tulivat Ruotsista Ola Kokon ja Kallen Paloheimon saattamina ensimmäiset shettikset D´Artagnan, Portos, Udo ja Savanne. Hevosten maahantuonti oli vihdoin helpottunut, kun Ruotsista tulevat hevoset pääsivät maahan ilman rajamuodollisuuksia. Tulli ei ollut ajan tasalla eikä tahtonut millään uskoa asiaa todeksi.
|
Ensimmäiset shettikset tulleet Ruotsista Ruskeasuolle
|
2000
|
Ruskeasuon tallit suljettiin 16.4. seitsemän kuukauden ajaksi. Kaikki vuokrasopimukset irtisanottiin ja hevoset vietiin muualle. Keskustallin hevoset olivat osin Råbackassa ja osin Laakspohjan kartanon uudessa tallissa, jossa aloitettiin ratsastuskoulutoiminta, jota jatkettiin vielä muutamia vuosia evakkoretken jälkeenkin. Marraskuun alusta päästiin muuttamaan takaisin täysin remontoituihin talleihin.
|
Ratsastajia Laakspohjan talvisissa maisemissa
|
2008
|
Uusimpia kansainvälisiä oppeja saatiin koulun käyttöön, kun Maijalle järjestyi tilaisuus olla runsaan kuukauden ajan tunnetun hollantilaisen Henk van Bergenin luona valmennuksessa.
|
|
2016
|
Saksalainen Thomas Flossmann on vieraillut Keskustallin kutsumana yhteistyössä HR:n kanssa pitämässä junioriratsastajille estevalmennusta.
|
Thomas Flossmann
2019
Ratsastuskoulun nykyinen tiimi: Laura, Inna, Maija, Pekka, Lotta ja Pinja